Mikä on sinun miksi?

Olen itse paljon miettinyt, miksi haluan tehdä muutoksia arkeeni – siihen, miten toimin, miten syön ja miten liikun. Tämä ei ole pieni kysymys, vaan yksi tärkeimmistä lähtökohdista muutokselle.

Olen itse paljon miettinyt, miksi haluan tehdä muutoksia arkeeni – siihen, miten toimin, miten syön ja miten liikun. Tämä ei ole pieni kysymys, vaan yksi tärkeimmistä lähtökohdista muutokselle.

Kun syyt ovat selvillä, on helpompi tehdä suunnitelmia ja pitää niistä kiinni. Silloin muutos ei ole vain lista toimenpiteitä, vaan sillä on juuret.

Minun oma miksi on selkeä: haluan jaksaa tulevaisuudessakin tehdä asioita, joista nautin. Haluan pysyä toimintakuntoisena, jotta elämä ei kavennu, vaan pysyy rikkaana ja mahdollisuuksia täynnä. Totta kai kehon ulkonäkökin merkitsee jonkin verran, mutta olen jo oppinut armollisuutta itseäni kohtaan – hyväksymään epätäydellisyyden ja näkemään sen osana ihmisyyttä.

Kun löydät oman miksi-vastauksesi, siitä tulee sinun suuntasi. Se on syy nousta sängystä silloinkin, kun väsyttää, ja se on voima, joka auttaa jatkamaan, vaikka motivaatio hetkellisesti hiipuisi.

Näin voit löytää oman miksi-vastauksesi:

• Kysy “miksi” useamman kerran. Älä tyydy ensimmäiseen vastaukseen, vaan mene syvemmälle. “Haluan voida paremmin” → “Miksi?” → “Jotta jaksaisin arjessa paremmin” → “Miksi?” → kunnes löydät ytimen.

• Kirjoita ylös. Kun sanat ovat paperilla, ne kirkastuvat. Usein vasta silloin huomaat, mikä oikeasti painaa tai vetää sinua eteenpäin.

• Ajattele kipua ja kaipuuta. Mikä asia elämässäsi ei saa jatkua näin? Ja mitä kohti haluat kulkea, mikä houkuttelee?

• Kuvittele tulevaisuus. Jos mikään ei muutu, missä olet viiden vuoden päästä? Entä jos onnistut muutoksessa, miltä elämäsi näyttää silloin?

• Keskustele. Kun sanot ääneen, miksi haluat muutosta, huomaat pian, tuntuuko perustelu ontolta vai aidolta.

Kun annat itsellesi luvan pysähtyä näiden äärelle, löydät vähitellen oman miksi-vastauksesi. Se ei ehkä synny yhdessä hetkessä, mutta kun sen löydät, kaikki muutosaskeleet on helpompi ottaa.

Syötkö säännöllisesti ja riittävästi?– Vai elätkö huomaamattasi energiavajeessa?

Syöminen on paljon muutakin kuin kalorien laskemista tai lautasen sisällön tuijottamista. Se on polttoaineen tarjoamista hermostollesi, hormonaaliselle järjestelmällesi, immuunipuolustuksellesi ja koko palautumiskyvyllesi.

Syöminen on paljon muutakin kuin kalorien laskemista tai lautasen sisällön tuijottamista. Se on polttoaineen tarjoamista hermostollesi, hormonaaliselle järjestelmällesi, immuunipuolustuksellesi ja koko palautumiskyvyllesi.
Jos keho ei saa säännöllisesti tarpeeksi energiaa, se alkaa hiljalleen sopeutua: ei kukoista, vaan selviytyy.
Ja selviytyminen ei ole elämää – se on elämän varjo.

🔍 Mistä tiedät, että syöminen ei ole kohdallaan?

Tässä muutama tyypillinen merkki siitä, että ruokailu ei ehkä palvele sinua optimaalisesti:

🧠 1. Aamu alkaa ilman ruokaa – vain kahvilla

Tämä siirtää kehon stressimoodiin heti päivän alussa. Aamupala herättää aineenvaihdunnan ja vakauttaa verensokerin. Pelkkä kahvi stimuloi, mutta ei ravitse – ja se voi lisätä ärtyneisyyttä, ahdistusta ja keskittymishäiriöitä päivän mittaan.

⏳ 2. Syömisen rytmi on epäsäännöllinen

Jos syöt vain kun ehdit tai muistat, altistat kehon verensokerin laskuille. Se näkyy mm. väsymyksenä, mielialan heilahteluina, päänsärkynä ja hallitsemattomana makeanhimona. Keho haluaa tasaisuutta, ei sattumaa.

🌙 3. Iltasyöminen lähtee lapasesta

Jos päivän aikana energia jää vajaaksi, keho yrittää kompensoida sen illalla. Tämä ei ole "heikkoutta" – vaan fysiologinen reaktio. Aivot ajavat sinua korjaamaan päivän alijäämän, usein nopeilla hiilihydraateilla.

💤 4. Unesi on katkonaista tai kevyttä

Riittämätön energiansaanti nostaa kortisolia, mikä vaikeuttaa syvään uneen pääsyä. Iltaisin nälkäisenä nukahtaminen voi johtaa yöhälytyksiin – keho herättää sinut, koska se kaipaa lisää rakennusaineita yön aikana tapahtuvaan palautumiseen.

🏋️‍♀️ 5. Kehosi ei kehity – vaikka treenaat

Hyvä treeni ilman riittävää ravintoa on kuin siemen ilman multaa. Et voi rakentaa lihasta, polttaa rasvaa tai palautua tehokkaasti, jos energiataso on jatkuvasti miinuksella. Tässä kohtaa moni syyttää treeniä, vaikka ongelma on ravinnossa.

🔁 Miksi säännöllisyys ja riittävyys ovat niin tärkeitä?

1. Verensokerin hallinta = Tasainen mieli ja vireystila

Syömällä säännöllisesti estät suuria verensokeripiikkejä ja niiden jälkeisiä romahduksia. Kun verensokeri pysyy tasaisena, myös tunne-elämä ja keskittymiskyky ovat vakaampia. Tämä vaikuttaa suoraan työkykyyn, tunne-elämään ja itsekuriin.

2. Hormonaalinen tasapaino tarvitsee energiaa

Hormonaalinen järjestelmä on kuin hienosäädetty instrumentti. Se reagoi herkästi energiansaantiin. Erityisesti naisilla liian vähäinen syöminen voi vaikuttaa kuukautiskiertoon, kilpirauhasen toimintaan ja hedelmällisyyteen. Myös mieliala- ja stressihormonit nousevat, kun keho kokee jatkuvaa puutetta.

3. Palautuminen tarvitsee sekä energiaa että ravintoaineita

Palautuminen ei ole passiivista lepäämistä – se on aktiivinen biologinen prosessi, joka vaatii proteiinia, hiilihydraatteja, vitamiineja ja mineraaleja. Jos et syö tarpeeksi, kehosi ei palaudu kunnolla. Tämä näkyy mm. jäykkyytenä, tulehduksina, flunssakierteinä ja jatkuvana väsymyksenä.

✅ Kuinka syödä säännöllisesti ja riittävästi – käytännön vinkit

1. Luo ateriarytmi – ja pidä siitä kiinni

Rakenna päiväsi 3 pääaterian ja 1–2 välipalan ympärille. Aterioiden väli max. 4 tuntia. Ateriarytmi rauhoittaa hermoston ja kertoo keholle, että kaikki on hyvin – ei ole tarvetta varastoida tai jarruttaa.

2. Rakenna ateriat tasapainoisesti

Jokaiselle aterialle:

• Proteiinia (esim. kana, tofu, kananmuna, kala, rahka)

• Rasvaa (esim. avokado, oliiviöljy, pähkinät, siemenet)

• Hiilihydraatteja (esim. täysjyväleipä, kaura, peruna, hedelmät)

• Vihanneksia tai marjoja – väriä, kuitua ja ravinteita

Tämä kokonaisuus pitää verensokerin tasaisena ja antaa kylläisyyden pitkäksi aikaa.

3. Muista annoskoko – älä pelkää ruokaa

Jos olet tottunut pieneen annosteluun, voit huomaamattasi elää jatkuvassa energiavajeessa. Ruoka ei ole uhka – se on tuki. Tarkkaile fiilistäsi syömisen jälkeen: jos olet heti taas nälkäinen tai väsynyt, tarvitset enemmän.

4. Suunnittele ruokailut – älä jätä niitä sattuman varaan

Pidä laukussa evästä, tee viikon ruokalista, ja aseta kalenteriin muistutuksia ruokailuille. Kyse ei ole kontrollista, vaan itseohjautuvuudesta. Ruokarytmin pitäminen on itsestä huolehtimista – ei perfektionismia.

Unesta en enää tingi – miten opin palautumaan paremmin

Olen aina ollut onnekas unenlahjojeni kanssa. Olen niitä tyyppejä, jotka nukahtavat nopeasti ja nukkuvat yleensä sikeästi. Mutta siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – joskus ajattelin, että voin huoletta tinkiä unesta, kun elämä vaati enemmän.

Tiedätkö sen vaiheen, kun tuntuu, ettei vuorokauden tunnit riitä? Niinpä aloin nipistää siitä, mikä tuntui helpoimmalta – yöunesta. Valvoin pidempään, heräsin aikaisemmin, ajattelin olevani tehokas. Olinhan minä aikaansaava, mutta myös väsyneempi, ärtyneempi ja pikkuhiljaa vähemmän oma itseni.

Jossain vaiheessa se kolahti: mitä järkeä on puskea läpi, jos samalla kadotan palautumisen perustan? Aloin kuunnella kehoani ja opetella uudelleen arvostamaan unta – ei pelkästään fyysisenä tarpeena, vaan voimavarana, joka vaikuttaa kaikkeen.

Nykyään unesta ei tingitä. Pyrin menemään nukkumaan suunnilleen samaan aikaan joka ilta – korkeintaan tunnin heitolla. Sama juttu heräämisen kanssa. Rytmin pitäminen antaa kropalle ja mielelle rauhan. On se toki joskus joustavaa, elämä kun elää, mutta enää poikkeukset eivät ole sääntö.

Ja tiedätkö mitä rakastan? Hitaat aamut. Ainakin kerran viikossa annan itselleni luvan aloittaa päivän rauhassa, ilman kiirettä, ilman herätyskelloa tai velvollisuuksia heti ovella kolkuttelemassa. Ne aamut ovat kuin lempeitä muistutuksia siitä, että palautuminen ei ole vain yöunia – se on myös sitä, miten herää.

Olen oppinut, että oma energia ei synny tekemisestä vaan palautumisesta. Ja kun annan unelle ja levolle tilan, minä palaan takaisin itseeni – siihen selkeään, kirkkaaseen versioon, jossa ajatus kulkee ja sydän pysyy mukana.

Kysymys sinulle:
Miten sinä todella palaudut – ja mikä voisi muuttua, jos tekisit unesta tärkeimmän tehtäväsi päivän päätteeksi?

Nukutko tarpeeksi - vai vain selviydytkö päivästä toiseen?

Väsymys on modernin maailman hiljainen pandemia. Moni on tottunut elämään kuin sumussa – kahvin, kalenterien ja “sit kun”-lauseiden varassa. Mutta väsymys ei ole elämäntapa. Se on kehon jatkuva hätämerkki.

Väsymys on modernin maailman hiljainen pandemia. Moni on tottunut elämään kuin sumussa – kahvin, kalenterien ja “sit kun”-lauseiden varassa.

Mutta väsymys ei ole elämäntapa. Se on kehon jatkuva hätämerkki.

Uni ei ole luksusta. Se on kehon ja mielen ensisijainen tapa toipua, säädellä ja uusiutua. Se on yhtä tärkeää kuin ravinto ja hengitys. Ilman sitä – kaikki hajoaa.
Tässä on se, mitä sinun täytyy tietää ja ennen kaikkea tehdä.

Miksi uni on elintärkeää?

Yöllä keho ei vain lepää – se työskentelee. Se suorittaa operaatioita, joita ei voida tehdä hereillä ollessa:

• Aivot siivoavat kuona-aineita glymfaattisen järjestelmän kautta.

• Hermosto järjestää päivän tapahtumat muistijäljiksi.

• Hormonaalinen järjestelmä säätää mm. nälkää, kylläisyyttä ja stressitasoja.

• Immuunijärjestelmä tekee korjaustyötä, rakentaa puolustusta tulevaa varten.

• Lihakset palautuvat, mikrovauriot korjataan.

• Sydän ja verenpaine saavat lepoa.

Ilman riittävää unta:

• Muisti pätkii

• Keskittymiskyky heikkenee

• Tunteiden säätely kärsii (reagoit herkemmin, suutahdat nopeammin)

• Aineenvaihdunta sekoaa – painonhallinta vaikeutuu

• Vastustuskyky heikkenee

• Riskit sairastua kasvaa: 2-tyypin diabetes, sydänsairaudet, masennus…

7–9 tuntia yössä – miksi juuri niin?

Valtaosa aikuisista tarvitsee tämän verran laadukasta unta, ei vain “sängyssä oloaikaa”.
Unen laatu = kuinka syvään uneen pääset, kuinka usein heräilet, ja kuinka palauttavaa uni on.

👉 Jos luulet pärjääväsi 5–6 tunnilla, mieti tätä:
Lyhytaikainen univaje vaikuttaa aivoihin kuin promille humala.

 Ja pitkäaikainen univaje?

Se altistaa vakaville sairauksille ja ennenaikaiselle vanhenemiselle.

6 Askelta parempaan uneen

1. Rutiini rakentaa rauhan

Keho rakastaa ennustettavuutta.
🕘 Kun heräät ja menet nukkumaan joka päivä samaan aikaan, sisäinen kellosi (sirkadiaaninen rytmi) oppii säätelemään unta kuin viulunsoittaja virettä.

📌 Miksi se on tärkeää? Koska epäsäännölliset nukkumisajat häiritsevät melatoniinin eritystä ja heikentävät unen laatua – vaikka nukkuisit tarpeeksi tunteja.

🛠️ Tee näin:
– Valitse itsellesi sopiva nukkumaanmeno- ja heräämisaika – ja pidä siitä kiinni viikonloppuisinkin.
– Jos rytmi on sekaisin, korjaa sitä aamusta alkaen (esim. herää samaan aikaan ja altistu valolle heti).

2. Valo ohjaa biologiaasi

Valo ei ole vain valoa. Se on informaatiota kehollesi.
Aamun kirkas valo käynnistää elimistön päiväohjelman: kortisolia erittyy, elimistö aktivoituu. Illalla hämärä ja pimeys kertovat keholle, että on aika laskea kierroksia ja valmistautua uneen.

📌 Jos vietät koko päivän keinovalossa, ja vielä illalla tuijotat puhelinta, kehosi luulee että on päivä – eikä se tuota melatoniinia.

🛠️ Tee näin:
– Mene ulos 30 minuutin sisällä heräämisestä (edes 10 minuuttia riittää).
– Iltaisin himmennä valot klo 20 jälkeen. Vältä puhelimen ja tietokoneen sinivaloa.
– Kokeile sinivalosuodattimia tai -laseja, jos olet iltakäyttäjä.

3. Nuku viileässä ja pimeässä

Kehon lämpötilan on laskettava, jotta voit nukahtaa. Liian lämmin makuuhuone estää kehoa siirtymästä syvään uneen.
Valo, vaikka heikko, häiritsee melatoniinin tuotantoa.

🛠️ Tee näin:
– Pidä huoneen lämpötila 16–19 °C
– Käytä pimennysverhoja tai unimaskia
– Poista kaikki valonlähteet – kyllä, myös digikellon pieni valo voi riittää.
– Käy lämpimässä suihkussa tai kylvyssä ennen nukkumaanmenoa – se auttaa kehoa viilenemään nopeasti sen jälkeen.

4. Syö viisaasti, älä myöhään

Raskas ateria myöhään voi viivästyttää nukahtamista ja heikentää unen laatua. Myös alkoholi voi näyttää rauhoittavalta, mutta se katkaisee syvän unen vaiheet ja tekee unesta pinnallista.

🛠️ Tee näin:
– Syö viimeinen ateria 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa
– Vältä alkoholia, sokeria ja kofeiinia illalla
– Jos tarvitset pientä iltapalaa, valitse jotain kevyttä ja unta tukevaa (esim. banaani + mantelit)

5. Kehon rauhoitus ennen unta

Päivä päättyy, mutta hermosto ei välttämättä tiedä sitä. Jos kaadut sänkyyn suoraan ruutujen, ärsykkeiden ja stressin jälkeen, mielesi jatkaa kierroksilla – vaikka silmät olisivat kiinni.

🛠️ Tee näin:
– Luo iltarutiini: 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa ilman ruutuja
– Kokeile:
– hengitysharjoitus (esim. 4–7–8 rytmi)
– sointukylpy tai rauhoittava äänimaisema
– kevyt joogavenyttely
– kirjoita ylös päivän ajatukset tai kiitollisuudet
– lue fyysistä kirjaa

6. Tunnista univiholliset ja katkaise niiden valta

• Kofeiini: Sen puoliintumisaika on 5–8 tuntia. Kahvi klo 15 voi vaikuttaa nukahtamiseen klo 22.

• Stressi: Jos keho on jatkuvasti hälytystilassa, uni ei tule – ja jos tuleekin, se ei ole palauttavaa.

• Liikunta myöhään illalla: Saattaa nostaa kehon lämpöä ja adrenaliinia.

• Ruutuaika: Aiheuttaa ylivirittyneisyyttä ja altistaa sinivalolle.

🛠️ Tee näin:
– Kofeiini pois klo 14 jälkeen
– Suuntaa liikunta aamuun tai iltapäivään
– Lisää päivän aikana palautumishetkiä – keho ei nuku hyvin, jos se ei osaa rauhoittua valveilla
– Käytä illalla rauhoittavia tapoja: musiikkia, henkistä rauhoittumista, tietoista läsnäoloa

Tarkista nämä 10 asiaa – ja ala voida paremmin

Hyvinvointi ei ole mysteeri, eikä se synny sattumalta. Se rakentuu arjen pienistä asioista – ja usein myös niistä asioista, joita emme huomaa tai joiden yli kävelemme kiireessä.

Jos haluat voida paremmin, näiden 10 perusasian tarkistaminen ja korjaaminen on välttämätöntä.
Aloita niistä – ja huomaat muutoksen jo lyhyessä ajassa.

1. Saatko riittävästi unta?

Uni ei ole luksusta. Se on elintärkeää palautumista. Tavoitteena 7–9 tuntia yössä. Väsymys ei ole normaali olotila.

2. Syötkö säännöllisesti ja riittävästi?

Pitkät ateriavälit ja jatkuva napostelu kuormittavat kehoa ja mieltä. Säännöllinen, ravitseva ruokarytmi luo tasapainoa.

3. Juo vettä – tarpeeksi.

Jatkuva väsymys, päänsärky tai ärtyisyys voi johtua pelkästään nestehukasta. Tavoitteena n. 1,5–2 litraa päivässä.

4. Liikutko jollain tavalla päivittäin?

Kyse ei ole treenistä vaan liikkeestä. Kävely, venyttely, kehon aktivointi – liike on lääke.

5. Pidätkö taukoja päivän aikana?

Tauoton suorittaminen pitää kehon stressitilassa. Pienetkin hengähdyshetket auttavat palautumaan jo päivän aikana.

6. Onko sinulla hetkiä vain itsellesi?

Omaa aikaa ei tule “sitten kun kaikki muu on hoidettu”. Se pitää ottaa – muuten se katoaa.

7. Hallitseeko arkeasi kiire ja suorittaminen?

Jos kaikki päivät tuntuvat selviytymiseltä, on aika pysähtyä. Hyvä olo ei synny jatkuvassa ylikuormassa.

8. Miten puhut itsellesi?

Sisäinen puhe vaikuttaa kehoon ja mieleen. Kritisoitko itseäsi jatkuvasti, vai puhutko lempeästi ja kannustaen?

9. Saatko tukea, vai yritätkö selvitä yksin?

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä. Tuki, kuulluksi tuleminen ja jakaminen ovat osa palautumista.

10. Tiedätkö, mitä oikeasti tarvitset?

Jos et pysähdy kuulemaan itseäsi, et voi tietää mitä kaipaat. Tunnistatko kehosi ja mielesi viestit?

✨ Yhteenveto:

Hyvinvointi ei vaadi täydellisyyttä – mutta se vaatii tietoisuutta ja valintoja.
Nämä 10 asiaa muodostavat perustan, jonka päälle rakennat jaksamista, iloa ja selkeyttä.

Jos jokin kohta kolahti, älä yritä muuttaa kaikkea kerralla.
Valitse yksi. Korjaa se. Ja jatka siitä.

Koska kun perusta on kunnossa, sinä alat voida paremmin – aidosti ja kestävästi.